Siirry sisältöön

laiskottelu

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

laiskottelu (2)

  1. laiskotteleminen

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈlɑi̯skot̪ˌt̪elu/
  • tavutus: lais‧kot‧te‧lu

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuotoyksikkömonikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi laiskottelu laiskottelut
genetiivi laiskottelun laiskottelujen
laiskotteluiden
laiskotteluitten
partitiivi laiskottelua laiskotteluita
laiskotteluja
akkusatiivi laiskottelu;
laiskottelun
laiskottelut
sisäpaikallissijat
inessiivi laiskottelussa laiskotteluissa
elatiivi laiskottelusta laiskotteluista
illatiivi laiskotteluun laiskotteluihin
ulkopaikallissijat
adessiivi laiskottelulla laiskotteluilla
ablatiivi laiskottelulta laiskotteluilta
allatiivi laiskottelulle laiskotteluille
muut sijamuodot
essiivi laiskotteluna laiskotteluina
translatiivi laiskotteluksi laiskotteluiksi
abessiivi laiskottelutta laiskotteluitta
instruktiivi laiskotteluin
komitatiivi laiskotteluine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo laiskottelu-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

[muokkaa]
  • verbi laiskotella ((vahva) vokaalivartalo laiskottele- ) + johdin -u

Käännökset

[muokkaa]

Aiheesta muualla

[muokkaa]