laiminlyöminen
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]laiminlyöminen (38)
- teonnimi verbistä laiminlyödä
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | laiminlyöminen | laiminlyömiset |
| genetiivi | laiminlyömisen | laiminlyömisten laiminlyömisien |
| partitiivi | laiminlyömistä | laiminlyömisiä |
| akkusatiivi | laiminlyöminen; laiminlyömisen |
laiminlyömiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | laiminlyömisessä | laiminlyömisissä |
| elatiivi | laiminlyömisestä | laiminlyömisistä |
| illatiivi | laiminlyömiseen | laiminlyömisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | laiminlyömisellä | laiminlyömisillä |
| ablatiivi | laiminlyömiseltä | laiminlyömisiltä |
| allatiivi | laiminlyömiselle | laiminlyömisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | laiminlyömisenä (laiminlyömisnä) |
laiminlyömisinä |
| translatiivi | laiminlyömiseksi | laiminlyömisiksi |
| abessiivi | laiminlyömisettä | laiminlyömisittä |
| instruktiivi | – | laiminlyömisin |
| komitatiivi | – | laiminlyömisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | laiminlyömise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
laiminlyömis- | |
Etymologia
[muokkaa]- verbi laiminlyödä (vartalo laiminlyö- ) + johdin -minen