laantuva
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
laantuva
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä laantua
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | laantuva | laantuvat |
| genetiivi | laantuvan | laantuvien (laantuvain) |
| partitiivi | laantuvaa | laantuvia |
| akkusatiivi | laantuva; laantuvan | laantuvat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | laantuvassa | laantuvissa |
| elatiivi | laantuvasta | laantuvista |
| illatiivi | laantuvaan | laantuviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | laantuvalla | laantuvilla |
| ablatiivi | laantuvalta | laantuvilta |
| allatiivi | laantuvalle | laantuville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | laantuvana | laantuvina |
| translatiivi | laantuvaksi | laantuviksi |
| abessiivi | laantuvatta | laantuvitta |
| instruktiivi | – | laantuvin |
| komitatiivi | – | laantuvine |