laajentunut
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
laajentunut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä laajentua
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | laajentunut | laajentuneet |
| genetiivi | laajentuneen | laajentuneiden laajentuneitten |
| partitiivi | laajentunutta | laajentuneita |
| akkusatiivi | laajentunut; laajentuneen | laajentuneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | laajentuneessa | laajentuneissa |
| elatiivi | laajentuneesta | laajentuneista |
| illatiivi | laajentuneeseen | laajentuneisiin laajentuneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | laajentuneella | laajentuneilla |
| ablatiivi | laajentuneelta | laajentuneilta |
| allatiivi | laajentuneelle | laajentuneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | laajentuneena | laajentuneina |
| translatiivi | laajentuneeksi | laajentuneiksi |
| abessiivi | laajentuneetta | laajentuneitta |
| instruktiivi | – | laajentunein |
| komitatiivi | – | laajentuneine |
Aiheesta muualla[muokkaa]
- laajentunut Tieteen termipankissa