löyhkä

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

löyhkä (10)[1]

  1. voimakas paha haju
    Täällä on hirveä löyhkä!

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈløy̯hkæ/
  • tavutus: löyh‧kä

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi löyhkä löyhkät
genetiivi löyhkän löyhkien
(löyhkäin)
partitiivi löyhkää löyhkiä
akkusatiivi löyhkä;
löyhkän
löyhkät
sisäpaikallissijat
inessiivi löyhkässä löyhkissä
elatiivi löyhkästä löyhkistä
illatiivi löyhkään löyhkiin
ulkopaikallissijat
adessiivi löyhkällä löyhkillä
ablatiivi löyhkältä löyhkiltä
allatiivi löyhkälle löyhkille
muut sijamuodot
essiivi löyhkänä löyhkinä
translatiivi löyhkäksi löyhkiksi
abessiivi löyhkättä löyhkittä
instruktiivi löyhkin
komitatiivi löyhkine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo löyhkä-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 10