lössi
 |
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
lössi (5)
- (geologia) hienojakoinen, pölymäinen maalaji, joka on syntynyt jäätikön jauhaessa alla olevaa kalliota
- (arkikieltä) joukko, sakki, porukka
- Koulun pihalla oli paljon lössiä.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈløsːi/, [ˈlø̞sːi]
- tavutus: lös‧si
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | lössi | lössit |
| genetiivi | lössin | lössien (lössein) |
| partitiivi | lössiä | lössejä |
| akkusatiivi | lössi; lössin |
lössit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | lössissä | lösseissä |
| elatiivi | lössistä | lösseistä |
| illatiivi | lössiin | lösseihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | lössillä | lösseillä |
| ablatiivi | lössiltä | lösseiltä |
| allatiivi | lössille | lösseille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | lössinä | lösseinä |
| translatiivi | lössiksi | lösseiksi |
| abessiivi | lössittä | lösseittä |
| instruktiivi | – | lössein |
| komitatiivi | – | lösseine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | lössi- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |