kyntynen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
kyntynen (38)
- sorkkaeläimen jäännösmäiset kynnet vuohisen takaosassa
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kyntynen | kyntyset |
| genetiivi | kyntysen | kyntysten kyntysien |
| partitiivi | kyntystä | kyntysiä |
| akkusatiivi | kyntynen; kyntysen |
kyntyset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kyntysessä | kyntysissä |
| elatiivi | kyntysestä | kyntysistä |
| illatiivi | kyntyseen | kyntysiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kyntysellä | kyntysillä |
| ablatiivi | kyntyseltä | kyntysiltä |
| allatiivi | kyntyselle | kyntysille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kyntysenä (kyntysnä) |
kyntysinä |
| translatiivi | kyntyseksi | kyntysiksi |
| abessiivi | kyntysettä | kyntysittä |
| instruktiivi | – | kyntysin |
| komitatiivi | – | kyntysine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kyntyse- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kyntys- | |
Etymologia[muokkaa]
suomen kielen sanasta kynsi