kynnellä

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kynnellä

  1. (taivutusmuoto) yksikön adessiivimuoto sanasta kynsi

Verbi[muokkaa]

kynnellä (67-J) (taivutus[luo])

  1. (frekventatiivinen) kyntää

                Tätä peltoa kynteli taattoni mun
                ja kynteli taatontaatto
                se ostettu otsin on helmeilevin,
                ilon, tuskan se tuttua maata. (Eero Eerola, Kyntäjän laulu, 1928)

Käännökset[muokkaa]