kyläily
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
kyläily (2)
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈkylæi̯ly/
- tavutus: ky‧läi‧ly
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kyläily | kyläilyt |
genetiivi | kyläilyn | kyläilyjen kyläilyiden kyläilyitten |
partitiivi | kyläilyä | kyläilyitä kyläilyjä |
akkusatiivi | kyläily; kyläilyn |
kyläilyt |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kyläilyssä | kyläilyissä |
elatiivi | kyläilystä | kyläilyistä |
illatiivi | kyläilyyn | kyläilyihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kyläilyllä | kyläilyillä |
ablatiivi | kyläilyltä | kyläilyiltä |
allatiivi | kyläilylle | kyläilyille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kyläilynä | kyläilyinä |
translatiivi | kyläilyksi | kyläilyiksi |
abessiivi | kyläilyttä | kyläilyittä |
instruktiivi | – | kyläilyin |
komitatiivi | – | kyläilyine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kyläily- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset[muokkaa]
1. kyläileminen
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla[muokkaa]
- kyläily Kielitoimiston sanakirjassa