kuvatus
Ulkoasu
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]kuvatus (39)
- jokin, jota puhuja pitää ulkonäöltään irvikuvan kaltaisena tai epäonnistuneena
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈkuʋɑt̪us/
- tavutus: ku‧va‧tus
Taivutus
[muokkaa]Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kuvatus | kuvatukset |
genetiivi | kuvatuksen | kuvatusten kuvatuksien |
partitiivi | kuvatusta | kuvatuksia |
akkusatiivi | kuvatus; kuvatuksen |
kuvatukset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kuvatuksessa | kuvatuksissa |
elatiivi | kuvatuksesta | kuvatuksista |
illatiivi | kuvatukseen | kuvatuksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kuvatuksella | kuvatuksilla |
ablatiivi | kuvatukselta | kuvatuksilta |
allatiivi | kuvatukselle | kuvatuksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kuvatuksena | kuvatuksina |
translatiivi | kuvatukseksi | kuvatuksiksi |
abessiivi | kuvatuksetta | kuvatuksitta |
instruktiivi | – | kuvatuksin |
komitatiivi | – | kuvatuksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kuvatukse- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
kuvatus- |
Liittyvät sanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- kuvatus Kielitoimiston sanakirjassa