kuuntelija
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]kuuntelija (12)
- henkilö, joka kuuntelee jotakuta tai jotakin
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈkuːnt̪eˌlijɑ/
- tavutus: kuun‧te‧li‧ja
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kuuntelija | kuuntelijat |
| genetiivi | kuuntelijan | kuuntelijoiden kuuntelijoitten (kuuntelijain) |
| partitiivi | kuuntelijaa | kuuntelijoita |
| akkusatiivi | kuuntelija; kuuntelijan |
kuuntelijat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kuuntelijassa | kuuntelijoissa |
| elatiivi | kuuntelijasta | kuuntelijoista |
| illatiivi | kuuntelijaan | kuuntelijoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kuuntelijalla | kuuntelijoilla |
| ablatiivi | kuuntelijalta | kuuntelijoilta |
| allatiivi | kuuntelijalle | kuuntelijoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kuuntelijana | kuuntelijoina |
| translatiivi | kuuntelijaksi | kuuntelijoiksi |
| abessiivi | kuuntelijatta | kuuntelijoitta |
| instruktiivi | – | kuuntelijoin |
| komitatiivi | – | kuuntelijoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kuuntelija- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- kuuntelija Kielitoimiston sanakirjassa