kuuntelija
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
kuuntelija (12)
- henkilö, joka kuuntelee jotakuta tai jotakin
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈkuːnt̪eˌlijɑ/
- tavutus: kuun‧te‧li‧ja
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kuuntelija | kuuntelijat |
genetiivi | kuuntelijan | kuuntelijoiden kuuntelijoitten (kuuntelijain) |
partitiivi | kuuntelijaa | kuuntelijoita |
akkusatiivi | kuuntelija; kuuntelijan |
kuuntelijat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kuuntelijassa | kuuntelijoissa |
elatiivi | kuuntelijasta | kuuntelijoista |
illatiivi | kuuntelijaan | kuuntelijoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kuuntelijalla | kuuntelijoilla |
ablatiivi | kuuntelijalta | kuuntelijoilta |
allatiivi | kuuntelijalle | kuuntelijoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kuuntelijana | kuuntelijoina |
translatiivi | kuuntelijaksi | kuuntelijoiksi |
abessiivi | kuuntelijatta | kuuntelijoitta |
instruktiivi | – | kuuntelijoin |
komitatiivi | – | kuuntelijoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kuuntelija- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset[muokkaa]
Liittyvät sanat[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- kuuntelija Kielitoimiston sanakirjassa