kuulus
Viro
[muokkaa]Adjektiivi
[muokkaa]kuulus (k`uulus; gen kuulsa, part kuulsat)
- kuuluisa
- kuulsad heliloojad – kuuluisat säveltäjät
Taivutus
[muokkaa] Näytä/piilota taivutustaulukko
| yksikkö | monikko | |
| nominatiivi | kuulus | kuulsad |
| genetiivi | kuulsa | kuulsate |
| partitiivi | kuulsat | kuulsaid |
| illatiivi | kuulsasse | kuulsatesse kuulsaisse |
| inessiivi | kuulsas | kuulsates kuulsais |
| elatiivi | kuulsast | kuulsatest kuulsaist |
| allatiivi | kuulsale | kuulsatele kuulsaile |
| adessiivi | kuulsal | kuulsatele kuulsail |
| ablatiivi | kuulsalt | kuulsatelt kuulsailt |
| translatiivi | kuulsaks | kuulsateks kuulsaiks |
| terminatiivi | kuulsani | kuulsateni |
| essiivi | kuulsana | kuulsatena |
| abessiivi | kuulsata | kuulsateta |
| komitatiivi | kuulsaga | kuulsatega |
Liittyvät sanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- Eesti keele põhisõnavara sõnastik : nuga
- kuulus Eesti Keele Instituutin viro–suomi-sanakirjassa (viroksi)
Verbi
[muokkaa]kuulus
- indikatiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä kuuluma