kuulu

Suomi

Adjektiivi

kuulu (1) (komparatiivi kuulumpi, superlatiivi kuuluin) (taivutus[luo])

1. kuuluisa

   Näe peto, jonka tähden käännyin; auta / sen ohi mua, viisas kuulu! Multa / se vapisuttaa poven ynnä ponnen.

   (Dante Aleghieri: Jumalainen näytelmä, suom. Eino Leino)

Ääntäminen

• IPA: /ˈkuːlu/
• tavutus: kuu‧lu

Käännökset

• Kts. kuuluisa

Liittyvät sanat

Johdokset

• adjektiivit: kuuluisa
• verbit: kuuluttaa

Yhdyssanat

maailmankuulu, maankuulu

Aiheesta muualla

• kuulu Kielitoimiston sanakirjassa
• Artikkeli 574 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Verbi

kuulu

1. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoona verbistä kuulua