kutista

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kutista

  1. (taivutusmuoto) yksikön elatiivimuoto sanasta kuti
  2. (taivutusmuoto) yksikön elatiivimuoto murresanasta kutti

Verbi[muokkaa]

kutista (66) (taivutus[luo])

  1. aistia kutinaa
    Selkäni kutisee.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkut̪ist̪ɑˣ/
  • tavutus: ku‧tis‧ta

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

kutista

  1. (taivutusmuoto) aktiivin indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä kutistaa
  2. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä kutistaa
  3. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä kutistaa