kutikula
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]kutikula (11)
- (kasvitiede) kutiinista rakentuva kasvin uloin pinta, pintakelmu
- (eläintiede) epiteelin erittämä ihon pintakerros
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kutikula | kutikulat |
| genetiivi | kutikulan | kutikulien kutikuloiden kutikuloitten (kutikulojen) (kutikulain) |
| partitiivi | kutikulaa | kutikulia kutikuloita (kutikuloja) |
| akkusatiivi | kutikula; kutikulan |
kutikulat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kutikulassa | kutikuloissa kutikulissa |
| elatiivi | kutikulasta | kutikuloista kutikulista |
| illatiivi | kutikulaan | kutikuloihin kutikuliin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kutikulalla | kutikuloilla kutikulilla |
| ablatiivi | kutikulalta | kutikuloilta kutikulilta |
| allatiivi | kutikulalle | kutikuloille kutikulille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kutikulana | kutikuloina kutikulina |
| translatiivi | kutikulaksi | kutikuloiksi kutikuliksi |
| abessiivi | kutikulatta | kutikuloitta kutikulitta |
| instruktiivi | – | kutikuloin kutikulin |
| komitatiivi | – | kutikuline- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kutikula- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
[muokkaa]Numero puuttuu. kasvin tai eläimen pinta
|
Aiheesta muualla
[muokkaa]- kutikula Tieteen termipankissa