kuseskella
Ulkoasu
Suomi
[muokkaa]Verbi
[muokkaa]kuseskella (67) (taivutus [luo])
- kusta estottomasti ja holtittomasti esim. kadulle tai ruokakassiin
- Mies kuseskeli naisen ruokakassiin Turussa
- Taisto! Muista sitten, että siellä linnassa ei kuseskella portailta!
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈkusesˌkelːɑˣ/
- tavutus: ku‧ses‧kel‧la
Liittyvät sanat
[muokkaa]Johdokset
[muokkaa]- substantiivit: kuseskeleminen