kurttiini
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]kurttiini
- rinnakkaismuoto sanasta kurtiini
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kurttiini | kurttiinit |
| genetiivi | kurttiinin | kurttiinien kurttiineiden kurttiineitten |
| partitiivi | kurttiinia | kurttiineita kurttiineja |
| akkusatiivi | kurttiini; kurttiinin |
kurttiinit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kurttiinissa | kurttiineissa |
| elatiivi | kurttiinista | kurttiineista |
| illatiivi | kurttiiniin | kurttiineihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kurttiinilla | kurttiineilla |
| ablatiivi | kurttiinilta | kurttiineilta |
| allatiivi | kurttiinille | kurttiineille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kurttiinina | kurttiineina |
| translatiivi | kurttiiniksi | kurttiineiksi |
| abessiivi | kurttiinitta | kurttiineitta |
| instruktiivi | – | kurttiinein |
| komitatiivi | – | kurttiineine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kurttiini- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Lähteet
[muokkaa]- "Linnoitussanastoa", Linnat ja linnoitukset, s. 63–64. Helsinki: Museoviraston rakennushistorian osasto, 1975.