kurottaminen
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]kurottaminen (38)
- teonnimi verbistä kurottaa
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kurottaminen | kurottamiset |
| genetiivi | kurottamisen | kurottamisten kurottamisien |
| partitiivi | kurottamista | kurottamisia |
| akkusatiivi | kurottaminen; kurottamisen |
kurottamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kurottamisessa | kurottamisissa |
| elatiivi | kurottamisesta | kurottamisista |
| illatiivi | kurottamiseen | kurottamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kurottamisella | kurottamisilla |
| ablatiivi | kurottamiselta | kurottamisilta |
| allatiivi | kurottamiselle | kurottamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kurottamisena (kurottamisna) |
kurottamisina |
| translatiivi | kurottamiseksi | kurottamisiksi |
| abessiivi | kurottamisetta | kurottamisitta |
| instruktiivi | – | kurottamisin |
| komitatiivi | – | kurottamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kurottamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kurottamis- | |