kurottaja
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
kurottaja (10)
- henkilö, joka kurottaa
- työmaaolosuhteisiin tarkoitettu työkone, jossa on teleskooppivarren päässä haarukka kuormalavojen käsittelyyn
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kurottaja | kurottajat |
| genetiivi | kurottajan | kurottajien (kurottajain) |
| partitiivi | kurottajaa | kurottajia |
| akkusatiivi | kurottaja; kurottajan |
kurottajat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kurottajassa | kurottajissa |
| elatiivi | kurottajasta | kurottajista |
| illatiivi | kurottajaan | kurottajiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kurottajalla | kurottajilla |
| ablatiivi | kurottajalta | kurottajilta |
| allatiivi | kurottajalle | kurottajille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kurottajana | kurottajina |
| translatiivi | kurottajaksi | kurottajiksi |
| abessiivi | kurottajatta | kurottajitta |
| instruktiivi | – | kurottajin |
| komitatiivi | – | kurottajine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kurottaja- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset[muokkaa]
1. henkilö, joka kurottaa
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
2. työkone
|
|