kurkistus

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kurkistus (39)

  1. kurkistaminen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkurkist̪us/
  • tavutus: kur‧kis‧tus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kurkistus kurkistukset
genetiivi kurkistuksen kurkistusten
kurkistuksien
partitiivi kurkistusta kurkistuksia
akkusatiivi kurkistus;
kurkistuksen
kurkistukset
sisäpaikallissijat
inessiivi kurkistuksessa kurkistuksissa
elatiivi kurkistuksesta kurkistuksista
illatiivi kurkistukseen kurkistuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi kurkistuksella kurkistuksilla
ablatiivi kurkistukselta kurkistuksilta
allatiivi kurkistukselle kurkistuksille
muut sijamuodot
essiivi kurkistuksena kurkistuksina
translatiivi kurkistukseksi kurkistuksiksi
abessiivi kurkistuksetta kurkistuksitta
instruktiivi kurkistuksin
komitatiivi kurkistuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kurkistukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
kurkistus-

Etymologia[muokkaa]

johdos verbistä kurkistaa (kurkist- + -us)

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

kurkistusneuvottelu

Aiheesta muualla[muokkaa]