kuppaaja
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
- (kuvaannollisesti, loukkaava) jokin mikä kuppaa, tyypillisesti ihmisiä
- kansan pahin kuppaaja
- kuppaajista suurin
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈkupːɑːjɑ/
- tavutus: kup‧paa‧ja
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kuppaaja | kuppaajat |
| genetiivi | kuppaajan | kuppaajien (kuppaajain) |
| partitiivi | kuppaajaa | kuppaajia |
| akkusatiivi | kuppaaja; kuppaajan |
kuppaajat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kuppaajassa | kuppaajissa |
| elatiivi | kuppaajasta | kuppaajista |
| illatiivi | kuppaajaan | kuppaajiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kuppaajalla | kuppaajilla |
| ablatiivi | kuppaajalta | kuppaajilta |
| allatiivi | kuppaajalle | kuppaajille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kuppaajana | kuppaajina |
| translatiivi | kuppaajaksi | kuppaajiksi |
| abessiivi | kuppaajatta | kuppaajitta |
| instruktiivi | – | kuppaajin |
| komitatiivi | – | kuppaajine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kuppaaja- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia[muokkaa]
johdos sanasta kupata
Aiheesta muualla[muokkaa]
- kuppaaja Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 10