kuorsaus
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Sisällysluettelo
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
kuorsaus (39)
- unitilassa tapahtuvasta äänihuulten värähtelystä syntyvä ääni
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kuorsaus | kuorsaukset |
| genetiivi | kuorsauksen | kuorsausten kuorsauksien |
| partitiivi | kuorsausta | kuorsauksia |
| akkusatiivi | kuorsaus; kuorsauksen | kuorsaukset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kuorsauksessa | kuorsauksissa |
| elatiivi | kuorsauksesta | kuorsauksista |
| illatiivi | kuorsaukseen | kuorsauksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kuorsauksella | kuorsauksilla |
| ablatiivi | kuorsaukselta | kuorsauksilta |
| allatiivi | kuorsaukselle | kuorsauksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kuorsauksena | kuorsauksina |
| translatiivi | kuorsaukseksi | kuorsauksiksi |
| abessiivi | kuorsauksetta | kuorsauksitta |
| instruktiivi | – | kuorsauksin |
| komitatiivi | – | kuorsauksine- + omistusliite |
Käännökset[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- kuorsaus Kielitoimiston sanakirjassa
