kuorolainen
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]kuorolainen (38)
- kuorossa laulava henkilö, kuoroharrastaja
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kuorolainen | kuorolaiset |
| genetiivi | kuorolaisen | kuorolaisten kuorolaisien |
| partitiivi | kuorolaista | kuorolaisia |
| akkusatiivi | kuorolainen; kuorolaisen |
kuorolaiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kuorolaisessa | kuorolaisissa |
| elatiivi | kuorolaisesta | kuorolaisista |
| illatiivi | kuorolaiseen | kuorolaisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kuorolaisella | kuorolaisilla |
| ablatiivi | kuorolaiselta | kuorolaisilta |
| allatiivi | kuorolaiselle | kuorolaisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kuorolaisena (kuorolaisna) |
kuorolaisina |
| translatiivi | kuorolaiseksi | kuorolaisiksi |
| abessiivi | kuorolaisetta | kuorolaisitta |
| instruktiivi | – | kuorolaisin |
| komitatiivi | – | kuorolaisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kuorolaise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kuorolais- | |
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]1. kuorossa laulava henkilö, kuoroharrastaja
|
Aiheesta muualla
[muokkaa]- kuorolainen Kielitoimiston sanakirjassa