kuoliaana
Suomi
[muokkaa]Adverbi
[muokkaa]kuoliaana
- kuolleena
- Mutta toisen päivän iltana tuo jättiläinen, pitkä kuin torni, kaatui kuoliaana kahden hiekka-aallon väliseen notkoon. (Joel Lehtonen: Satu jättiläisestä, jolla ei ollut sydäntä, 1920)
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈkuo̯liˌɑːnɑ/
- tavutus: kuo‧li‧aa‧na
Etymologia
[muokkaa]yksikön essiivi sanasta *kuolias ← verbi kuolla + johdin -ias
Liittyvät sanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- kuoliaana Kielitoimiston sanakirjassa