kuolettanut
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
kuolettanut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä kuolettaa
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kuolettanut | kuolettaneet |
| genetiivi | kuolettaneen | kuolettaneiden kuolettaneitten |
| partitiivi | kuolettanutta | kuolettaneita |
| akkusatiivi | kuolettanut; kuolettaneen | kuolettaneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kuolettaneessa | kuolettaneissa |
| elatiivi | kuolettaneesta | kuolettaneista |
| illatiivi | kuolettaneeseen | kuolettaneisiin kuolettaneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kuolettaneella | kuolettaneilla |
| ablatiivi | kuolettaneelta | kuolettaneilta |
| allatiivi | kuolettaneelle | kuolettaneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kuolettaneena | kuolettaneina |
| translatiivi | kuolettaneeksi | kuolettaneiksi |
| abessiivi | kuolettaneetta | kuolettaneitta |
| instruktiivi | – | kuolettanein |
| komitatiivi | – | kuolettaneine |