kuokkija
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
kuokkija (12)
- henkilö, joka kuokkii
- kutsumaton vieras juhlissa
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈkuo̯kːijɑ/
- tavutus: kuok‧ki‧ja
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kuokkija | kuokkijat |
| genetiivi | kuokkijan | kuokkijoiden kuokkijoitten (kuokkijain) |
| partitiivi | kuokkijaa | kuokkijoita |
| akkusatiivi | kuokkija; kuokkijan |
kuokkijat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kuokkijassa | kuokkijoissa |
| elatiivi | kuokkijasta | kuokkijoista |
| illatiivi | kuokkijaan | kuokkijoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kuokkijalla | kuokkijoilla |
| ablatiivi | kuokkijalta | kuokkijoilta |
| allatiivi | kuokkijalle | kuokkijoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kuokkijana | kuokkijoina |
| translatiivi | kuokkijaksi | kuokkijoiksi |
| abessiivi | kuokkijatta | kuokkijoitta |
| instruktiivi | – | kuokkijoin |
| komitatiivi | – | kuokkijoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kuokkija- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset[muokkaa]
1. henkilö, joka kuokkii
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla[muokkaa]
- kuokkija Kielitoimiston sanakirjassa