kumous
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]kumous (39)
- mullistus; perusteellinen (yhteiskunnallinen tai ideologinen) muutos
- Feministinen liike on aina pyrkinyt kumoukseen. Kumous kohdistuu pään sisään.
- vallankumous
- Kumous toisensa jälkeen. Tämä on luonnehtinut Latinalaisen Amerikan maita vuosikymmeniä.
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈkumous/ tai /ˈkumou̯s/
- tavutus: ku‧mo‧us / ku‧mous
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kumous | kumoukset |
| genetiivi | kumouksen | kumousten kumouksien |
| partitiivi | kumousta | kumouksia |
| akkusatiivi | kumous; kumouksen |
kumoukset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kumouksessa | kumouksissa |
| elatiivi | kumouksesta | kumouksista |
| illatiivi | kumoukseen | kumouksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kumouksella | kumouksilla |
| ablatiivi | kumoukselta | kumouksilta |
| allatiivi | kumoukselle | kumouksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kumouksena | kumouksina |
| translatiivi | kumoukseksi | kumouksiksi |
| abessiivi | kumouksetta | kumouksitta |
| instruktiivi | – | kumouksin |
| komitatiivi | – | kumouksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kumoukse- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kumous- | |
Etymologia
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Johdokset
[muokkaa]- adjektiivit: kumouksellinen
Yhdyssanat
[muokkaa]kumoushanke, kumousliike, kumouspuolue, vallankumous
Aiheesta muualla
[muokkaa]- kumous Kielitoimiston sanakirjassa