kummeksiminen
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]kummeksiminen (38)
- teonnimi verbistä kummeksia
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kummeksiminen | kummeksimiset |
| genetiivi | kummeksimisen | kummeksimisten kummeksimisien |
| partitiivi | kummeksimista | kummeksimisia |
| akkusatiivi | kummeksiminen; kummeksimisen |
kummeksimiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kummeksimisessa | kummeksimisissa |
| elatiivi | kummeksimisesta | kummeksimisista |
| illatiivi | kummeksimiseen | kummeksimisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kummeksimisella | kummeksimisilla |
| ablatiivi | kummeksimiselta | kummeksimisilta |
| allatiivi | kummeksimiselle | kummeksimisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kummeksimisena (kummeksimisna) |
kummeksimisina |
| translatiivi | kummeksimiseksi | kummeksimisiksi |
| abessiivi | kummeksimisetta | kummeksimisitta |
| instruktiivi | – | kummeksimisin |
| komitatiivi | – | kummeksimisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kummeksimise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kummeksimis- | |