kummastua

Suomi

Verbi

kummastua (52) (taivutus[luo])

1. hämmästyä, alkaa ihmetellä

Etymologia

• mahdollisesti sana kumma (vartalo kumma- + pääte -stua)

Liittyvät sanat

Johdokset

• verbit: kummastella

Aiheesta muualla

• kummastua Kielitoimiston sanakirjassa
• Artikkeli 1000 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa