kummajainen

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kummajainen (38)[1]

  1. kumma, poikkeava, outo henkilö
    Hän on varsinainen kummajainen, josta ei saa mitään selvää.
  2. kumma, outo, käsittämätön ilmentymä tai ilmiö
    Siellä liikkui jokin kummajainen.

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi kummajainen kummajaiset
genetiivi kummajaisen kummajaisten
kummajaisien
partitiivi kummajaista kummajaisia
akkusatiivi kummajainen; kummajaisen kummajaiset
Sisäpaikallissijat
inessiivi kummajaisessa kummajaisissa
elatiivi kummajaisesta kummajaisista
illatiivi kummajaiseen kummajaisiin
Ulkopaikallissijat
adessiivi kummajaisella kummajaisilla
ablatiivi kummajaiselta kummajaisilta
allatiivi kummajaiselle kummajaisille
Muut
essiivi kummajaisena kummajaisina
translatiivi kummajaiseksi kummajaisiksi
abessiivi kummajaisetta kummajaisitta
instruktiivi kummajaisin
komitatiivi kummajaisine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 38