kumma

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Adjektiivi[muokkaa]

kumma (10) (komparatiivi kummempi, superlatiivi kummin) (taivutus[luo])

  1. outo, erikoinen
    Olipa kumma juttu!
    Mikä kumma tuo on?
  2. käytetään kysymyssanan kanssa esittämään ihmetystä; ihme
    Miksi kummassa hän niin teki?

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkumːɑ/
  • tavutus: kum‧ma

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • kumma Kielitoimiston sanakirjassa