kumauttaa
Suomi
[muokkaa]Verbi
[muokkaa]kumauttaa (53-C) (taivutus[luo])
- aiheuttaa kumahtava ääni
- Soittaja kumautti gongiaan.
- (arkikieltä) lyödä, kajauttaa
- (harvinainen) kaataa äkisti, muksauttaa nurin
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈkumɑˌut̪ːɑːˣ/ tai /ˈkumɑu̯t̪ːɑːˣ/
- tavutus: ku‧ma‧ut‧taa / ku‧maut‧taa
Johdokset
[muokkaa]- substantiivit: kumauttaminen, kumautus
- verbit: kumautella
Liittyvät sanat
[muokkaa]Johdokset
[muokkaa]- substantiivit: kumauttaminen
Aiheesta muualla
[muokkaa]- kumauttaa Kielitoimiston sanakirjassa