kuluttaja
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]kuluttaja (10)
- (taloustiede) yksityishenkilö, joka kuluttaa tuotettuja hyödykkeitä
- Kuluttajat muodostavat kansantaloudessa kulutuskysynnän.
- (ekologia) toisenvarainen eliö eli ei kykene itse valmistamaan ravintoaan
- Kuluttajia ovat eläimet, jotka ovat kasvinsyöjiä, saalistajia tai loisia.
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈkulut̪ˌt̪ɑjɑ/
- tavutus: ku‧lut‧ta‧ja
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kuluttaja | kuluttajat |
| genetiivi | kuluttajan | kuluttajien (kuluttajain) |
| partitiivi | kuluttajaa | kuluttajia |
| akkusatiivi | kuluttaja; kuluttajan |
kuluttajat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kuluttajassa | kuluttajissa |
| elatiivi | kuluttajasta | kuluttajista |
| illatiivi | kuluttajaan | kuluttajiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kuluttajalla | kuluttajilla |
| ablatiivi | kuluttajalta | kuluttajilta |
| allatiivi | kuluttajalle | kuluttajille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kuluttajana | kuluttajina |
| translatiivi | kuluttajaksi | kuluttajiksi |
| abessiivi | kuluttajatta | kuluttajitta |
| instruktiivi | – | kuluttajin |
| komitatiivi | – | kuluttajine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kuluttaja- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]1. yksityishenkilö, joka kuluttaa tuotettuja hyödykkeitä
|
|
2. toisenvarainen eliö
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]Vastakohdat
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]kuluttaja-asiamies, kuluttajahinta, kuluttajakasvatus, kuluttajakunta, kuluttajaneuvosto, kuluttajapolitiikka, kuluttajavalistus, kuluttajaväestö, sukankuluttaja, suurkuluttaja