kulukorvaus

Suomi

Substantiivi

kulukorvaus (39)

1. (usein kuitteja vastaan maksettava) maksu, jolla katetaan henkilölle tai yritykselle tehdystä työstä aiheutuneita välittömiä kuluja tai muita johonkin tehtävään liittyviä menoja, kuten matkakustannuksia, majoitus-, ateria- tai materiaalikuluja
2. kansanedustajille maksettava veroton korvaus laskennallisista edustajan työnkuluista

Etymologia

yhdyssana sanoista kulu ja korvaus

Liittyvät sanat

Synonyymit

• (puhekieltä) kulari

Alakäsitteet

• kilometrikorvaus, ateriakorvaus, päiväraha, osapäiväraha

Aiheesta muualla

• kulukorvaus Kielitoimiston sanakirjassa