kulmination

Wikisanakirjasta

Ruotsi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kulmination yl. (3) (yks. määr. kulminationen [luo], mon. epämäär. kulminationer [luo], mon. määr. kulminationerna [luo])

  1. huippukohta,huipentuma, kohokohta,
  2. (tähtitiede) kulminaatio