kulmination
Ruotsi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
kulmination yl. (3) (yks. määr. kulminationen [luo], mon. epämäär. kulminationer [luo], mon. määr. kulminationerna [luo])
- huippukohta,huipentuma, kohokohta,
- (tähtitiede) kulminaatio
kulmination yl. (3) (yks. määr. kulminationen [luo], mon. epämäär. kulminationer [luo], mon. määr. kulminationerna [luo])