kulmakarva
Suomi
[muokkaa]
Substantiivi
[muokkaa]kulmakarva (9)
- (anatomia) silmäkuopan yläpuolella kasvava karvoitus
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈkulmɑˌkɑrʋɑ/
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kulmakarva | kulmakarvat |
| genetiivi | kulmakarvan | kulmakarvojen (kulmakarvain) |
| partitiivi | kulmakarvaa | kulmakarvoja |
| akkusatiivi | kulmakarva; kulmakarvan |
kulmakarvat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kulmakarvassa | kulmakarvoissa |
| elatiivi | kulmakarvasta | kulmakarvoista |
| illatiivi | kulmakarvaan | kulmakarvoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kulmakarvalla | kulmakarvoilla |
| ablatiivi | kulmakarvalta | kulmakarvoilta |
| allatiivi | kulmakarvalle | kulmakarvoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kulmakarvana | kulmakarvoina |
| translatiivi | kulmakarvaksi | kulmakarvoiksi |
| abessiivi | kulmakarvatta | kulmakarvoitta |
| instruktiivi | – | kulmakarvoin |
| komitatiivi | – | kulmakarvoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kulmakarva- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- kulmakarva Kielitoimiston sanakirjassa