Siirry sisältöön

kulla

Wikisanakirjasta
Katso myös: Kulla

Suomi

[muokkaa]

Pronomini

[muokkaa]

kulla

  1. (interrogatiivinen, taivutusmuoto, vanhahtava) yksikön adessiivimuoto sanasta kuka
  2. (indefiniittinen, taivutusmuoto, vanhahtava) yksikön adessiivimuoto sanasta kuka

Verbi

[muokkaa]

kulla

  1. (taivutusmuoto) aktiivin indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä kultaa
  2. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä kultaa
  3. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä kultaa

Norja (bokmål)

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

kulla

  1. (taivutusmuoto) monikon nominatiivin määräinen muoto sanasta kull

Norja (nynorsk)

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

kulla

  1. (taivutusmuoto) monikon nominatiivin määräinen muoto sanasta kull

Viro

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

kulla

  1. (taivutusmuoto) yksikön genetiivimuoto sanasta kuld