kulautella

Suomi

Verbi

kulautella (67-C) (taivutus[luo])

1. (frekventatiivinen) kulauttaa

Ääntäminen

• IPA: /ˈkulɑu̯ˌt̪elːɑˣ/ tai /ˈkulɑuˌt̪elːɑˣ/
• tavutus: ku‧lau‧tel‧la / ku‧la‧u‧tel‧la

Etymologia

verbi kulauttaa (heikko vokaalivartalo kulaut|a- + pääte -ella)

Käännökset

1. frekventatiivinen: kulauttaa

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille. Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Liittyvät sanat

Johdokset

• substantiivit: kulautteleminen

Aiheesta muualla

• kulautella Kielitoimiston sanakirjassa