kulahtaa

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

kulahtaa (53-F) (taivutus[luo])

  1. (puhekieltä) (nesteestä) solahtaa, valahtaa
    Viini kulahti kurkusta.
  2. (puhekieltä) tulla kuluneen näköiseksi, menettää uutuutensa
    Jouduin tulemaan juhliin hiukan kulahtaneessa asussa.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkulɑht̪ɑːˣ/
  • tavutus: ku‧lah‧taa