kuihtunut
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
kuihtunut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä kuihtua
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kuihtunut | kuihtuneet |
| genetiivi | kuihtuneen | kuihtuneiden kuihtuneitten |
| partitiivi | kuihtunutta | kuihtuneita |
| akkusatiivi | kuihtunut; kuihtuneen |
kuihtuneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kuihtuneessa | kuihtuneissa |
| elatiivi | kuihtuneesta | kuihtuneista |
| illatiivi | kuihtuneeseen | kuihtuneisiin kuihtuneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kuihtuneella | kuihtuneilla |
| ablatiivi | kuihtuneelta | kuihtuneilta |
| allatiivi | kuihtuneelle | kuihtuneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kuihtuneena | kuihtuneina |
| translatiivi | kuihtuneeksi | kuihtuneiksi |
| abessiivi | kuihtuneetta | kuihtuneitta |
| instruktiivi | – | kuihtunein |
| komitatiivi | – | kuihtuneine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | {{{vart.vok}}} | |
| heikko vartalo | {{{vart.heik}}} | |
| vahva vartalo | {{{vart.vah}}} | |
| konsonantti- vartalo |
{{{vart.kons}}} | |