kritiikki

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kritiikki (5-A)

  1. perusteltu arvostelu, jonka tarkoitus on antaa kohteelle selkeä ja perusteltu viesti siitä, että jotain olisi hyvä korjata taikka muuttaa
  2. (slangia, nuorisoslangia, myös median käyttämänä) toisen tahallinen morkkaaminen ja solvaaminen, jolla on usein tarkoitus tuhota kohteensa itsetuntoselvennä

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkrit̪iːkːi/
  • tavutus: kri‧tiik‧ki

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kritiikki kritiikit
genetiivi kritiikin kritiikkien
(kritiikkein)
partitiivi kritiikkia kritiikkeja
akkusatiivi kritiikki;
kritiikin
kritiikit
sisäpaikallissijat
inessiivi kritiikissa kritiikeissa
elatiivi kritiikista kritiikeista
illatiivi kritiikkiin kritiikkeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kritiikilla kritiikeilla
ablatiivi kritiikilta kritiikeilta
allatiivi kritiikille kritiikeille
muut sijamuodot
essiivi kritiikkina kritiikkeina
translatiivi kritiikiksi kritiikeiksi
abessiivi kritiikitta kritiikeitta
instruktiivi kritiikein
komitatiivi kritiikkeine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo kritiiki-
vahva vartalo kritiikki-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

itsekritiikki, kritiikkipalaveri, lähdekritiikki, myyttikritiikki, tekstikritiikki, uuskritiikki

Aiheesta muualla[muokkaa]