kringgå

Ruotsi

Verbi

kringgå (epäsäännöllinen)

1. kiertää, kulkea jnk ympäri

Taivutus

Taivutus – kringgå
Persoonamuodot
muoto	aktiivi	passiivi
preesens	kringgår	kringgås
imperfekti	kringgick	kringgicks
supiini	kringgått	kringgåtts
imperatiivi	kringgå	–

Nominaalimuodot

• aktiivin infinitiivi: kringgå
• passiivin infinitiivi: kringgås
• aktiivin part. prees: kringgående
• passiivin part. prees: kringgåendes
• part. perf.: yl. kringgången, n. kringgånget, määr./mon. kringgångna

Etymologia

kring- + gå

Aiheesta muualla

• kringgå Svenska Akademiens ordbokissa SAOBissa (ruotsiksi)
• kringgå Svensk ordbokissa SO:ssa (ruotsiksi)