kreivi

Wikisanakirjasta
Katso myös: Kreivi
Wikipedia
Katso artikkeli Kreivi Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kreivi (5)[1]

  1. saksalaisperäinen aatelisarvo

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkrei̯ʋi/
  • tavutus: krei‧vi

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kreivi kreivit
genetiivi kreivin kreivien
(kreivein)
partitiivi kreiviä kreivejä
akkusatiivi kreivi;
kreivin
kreivit
sisäpaikallissijat
inessiivi kreivissä kreiveissä
elatiivi kreivistä kreiveistä
illatiivi kreiviin kreiveihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kreivillä kreiveillä
ablatiivi kreiviltä kreiveiltä
allatiivi kreiville kreiveille
muut sijamuodot
essiivi kreivinä kreiveinä
translatiivi kreiviksi kreiveiksi
abessiivi kreivittä kreiveittä
instruktiivi kreivein
komitatiivi kreiveine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kreivi-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]

Idiomit[muokkaa]

  • kreivin aikaan – parhaaseen mahdolliseen, osuvaan aikaan (jotain tapahtuu tai jokin saapuu)

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • kreivi Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5