kovuus
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]kovuus (40)
- (fysiikka) materiaalin pintalujuutta kuvaava suure
- Kovuuden mittaamiseksi on eri menetelmiä, joiden sisällä kovuusarvot ovat yleensä vertailukelpoisia.
- Timantilla on luonnonaineista suurin kovuus.
- (kuvaannollisesti) ankaruus; tiukkuus; sydämettömyys; peräänantamattomuus
- kurin, kilpailun, elämän kovuus
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈkoʋuːs/
- tavutus: ko‧vuus
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kovuus | kovuudet |
| genetiivi | kovuuden | kovuuksien |
| partitiivi | kovuutta | kovuuksia |
| akkusatiivi | kovuus; kovuuden |
kovuudet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kovuudessa | kovuuksissa |
| elatiivi | kovuudesta | kovuuksista |
| illatiivi | kovuuteen | kovuuksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kovuudella | kovuuksilla |
| ablatiivi | kovuudelta | kovuuksilta |
| allatiivi | kovuudelle | kovuuksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kovuutena | kovuuksina |
| translatiivi | kovuudeksi | kovuuksiksi |
| abessiivi | kovuudetta | kovuuksitta |
| instruktiivi | – | kovuuksin |
| komitatiivi | – | kovuuksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | kovuude- | |
| vahva vartalo | kovuute- | |
| konsonantti- vartalo |
kovuut- | |
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]1. fysiikka
|