koura
Suomi
[muokkaa]
Substantiivi
[muokkaa]- pivo, kämmen ja sormet yhtenä kokonaisuutena jonkin vastaanottamiseen tai poimimiseen yhdellä kädellä, käden kämmenpuoli
- kookas, vahvaotteinen käsi
- Kivet kääntyvät kangella tai paljain kourin, kun on voimaa ja riuskat otteet.
- jonkin laitteen osa, jolla tartutaan esineisiin ja siirretään niitä
- Koura tarttuu puuhun, terä katkaisee sen, tiltti kallistuu ja koura avautuu kun puu siirretään pinoon.
- (kuvaannollisesti) kuvaa jonkin armoilla olemista; jostakin kärsimistä
- joutua sensuurin kouriin
- olla taudin kourissa
- Eikä päästä parkumalla Tuonen kourista kovista. (Matti Hukkanen: Köyhäin Holhoomisesta)
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈkou̯rɑ/
- tavutus: kou‧ra
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | koura | kourat |
| genetiivi | kouran | kourien (kourain) |
| partitiivi | kouraa | kouria |
| akkusatiivi | koura; kouran |
kourat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kourassa | kourissa |
| elatiivi | kourasta | kourista |
| illatiivi | kouraan | kouriin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kouralla | kourilla |
| ablatiivi | kouralta | kourilta |
| allatiivi | kouralle | kourille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kourana | kourina |
| translatiivi | kouraksi | kouriksi |
| abessiivi | kouratta | kouritta |
| instruktiivi | – | kourin |
| komitatiivi | – | kourine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | koura- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
[muokkaa]3. jonkin laitteen osa, jolla tartutaan esineisiin ja siirretään niitä
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]- hyppynen
- kahmalo
- koura ojossa
- kouraantuntuva
- kouraantuntuvasti
- -kourainen
- kouraiseminen
- kouraista
- kouraisu
- kouranmittainen
- kouranvetoinen
- kovakourainen
- kovakouraisesti
- kovakouraisuus
- kämmen
- känsäkourainen
- nyrkki
- näppi
Johdokset
[muokkaa]- substantiivit: kourallinen
- verbit: kouria
Yhdyssanat
[muokkaa]ankkurinkoura, kourakuokka, kourakuormain, kouransilmä, kourantäysi, kourasuoninen, kouriintuntuva, kuolleenkoura, känsäkoura, mämmikoura, puukoura, rautakoura
Aiheesta muualla
[muokkaa]- koura Kielitoimiston sanakirjassa
Maori
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]koura
Viitteet
[muokkaa]- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 10