kotiuttaja

Suomi

Substantiivi

kotiuttaja (10)

henkilö, joka kotiuttaa

Ääntäminen

tavutus: ko‧ti‧ut‧ta‧ja / ko‧tiut‧ta‧ja

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	kotiuttaja	kotiuttajat
genetiivi	kotiuttajan	kotiuttajien (kotiuttajain)
partitiivi	kotiuttajaa	kotiuttajia
akkusatiivi	kotiuttaja; kotiuttajan	kotiuttajat
sisäpaikallissijat
inessiivi	kotiuttajassa	kotiuttajissa
elatiivi	kotiuttajasta	kotiuttajista
illatiivi	kotiuttajaan	kotiuttajiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	kotiuttajalla	kotiuttajilla
ablatiivi	kotiuttajalta	kotiuttajilta
allatiivi	kotiuttajalle	kotiuttajille
muut sijamuodot
essiivi	kotiuttajana	kotiuttajina
translatiivi	kotiuttajaksi	kotiuttajiksi
abessiivi	kotiuttajatta	kotiuttajitta
instruktiivi	–	kotiuttajin
komitatiivi	–	kotiuttajine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	kotiuttaja-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

verbi kotiuttaa + johdin -ja

Käännökset

1. henkilö, joka kotiuttaa

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Aiheesta muualla

kotiuttaja Kielitoimiston sanakirjassa