kosteus

Wikisanakirjasta
Wikipedia
Katso artikkeli Kosteus Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kosteus (40)[1]

  1. kaasun, nesteen tai kiinteän aineen sisältämä vesi
    Ilman kosteudella on tärkeä merkitys ilmatieteessä.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkost̪eus/ tai /ˈkost̪eu̯s/
  • tavutus: kos‧te‧us / kos‧teus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kosteus kosteudet
genetiivi kosteuden kosteuksien
partitiivi kosteutta kosteuksia
akkusatiivi kosteus;
kosteuden
kosteudet
sisäpaikallissijat
inessiivi kosteudessa kosteuksissa
elatiivi kosteudesta kosteuksista
illatiivi kosteuteen kosteuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi kosteudella kosteuksilla
ablatiivi kosteudelta kosteuksilta
allatiivi kosteudelle kosteuksille
muut sijamuodot
essiivi kosteutena kosteuksina
translatiivi kosteudeksi kosteuksiksi
abessiivi kosteudetta kosteuksitta
instruktiivi kosteuksin
komitatiivi kosteuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo kosteude-
vahva vartalo kosteute-
konsonantti-
vartalo
kosteut-

Etymologia[muokkaa]

kostea + -us

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

ilmankosteus, kastepiste, suhteellinen kosteus

Yhdyssanat[muokkaa]

kosteusmittari, kosteuspyyhe, kosteusvaihtelu, kosteusvaurio, kosteusvoide

Sanaliitot[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 40