Siirry sisältöön

korsteeni

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

korsteeni (6)[1]

  1. (arkikieltä) savupiippu
    Korsteeni pitäisi nuohota.
    Toimiihan se uuni sitten kun korsteeni on saatu lämpöiseksi ja veto käyntiin.

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈkorst̪eːni/
  • tavutus: kors‧tee‧ni

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi korsteeni korsteenit
genetiivi korsteenin korsteenien
korsteeneiden
korsteeneitten
partitiivi korsteenia korsteeneita
korsteeneja
akkusatiivi korsteeni;
korsteenin
korsteenit
sisäpaikallissijat
inessiivi korsteenissa korsteeneissa
elatiivi korsteenista korsteeneista
illatiivi korsteeniin korsteeneihin
ulkopaikallissijat
adessiivi korsteenilla korsteeneilla
ablatiivi korsteenilta korsteeneilta
allatiivi korsteenille korsteeneille
muut sijamuodot
essiivi korsteenina korsteeneina
translatiivi korsteeniksi korsteeneiksi
abessiivi korsteenitta korsteeneitta
instruktiivi korsteenein
komitatiivi korsteeneine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo korsteeni-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

[muokkaa]

Idiomit

[muokkaa]
  • Savuttaa kuin korsteeni – runsaasti tupakoivasta henkilöstä

Aiheesta muualla

[muokkaa]

Viitteet

[muokkaa]
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 6