korpus

Kohteesta Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

korpus (39)[1]

  1. koottu joukko kirjoitetun kielen tekstejä tai puhutun kielen nauhoitteita, jotka on poimittu aidoista teksteistä ja tilanteista

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi korpus korpukset
genetiivi korpuksen korpusten
korpuksien
partitiivi korpusta korpuksia
akkusatiivi korpus; korpuksen korpukset
sisäpaikallissijat
inessiivi korpuksessa korpuksissa
elatiivi korpuksesta korpuksista
illatiivi korpukseen korpuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi korpuksella korpuksilla
ablatiivi korpukselta korpuksilta
allatiivi korpukselle korpuksille
muut sijamuodot
essiivi korpuksena korpuksina
translatiivi korpukseksi korpuksiksi
abessiivi korpuksetta korpuksitta
instruktiivi korpuksin
komitatiivi korpuksine-
+ omistusliite

Etymologia[muokkaa]

latinan corpus ('kokoelma')

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Alakäsitteet[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Puola[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

korpus m.

  1. keho, ruumis
  2. runko
  3. korpus
  4. armeijakunta

Ruotsi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

korpus (2) (yks. määr. korpusen, mon. epämäär. korpusar, mon. määr. korpusarna)

  1. korpus

Tšekki[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

korpus m.

  1. korpus

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 39

Viro[muokkaa]

korpus (gen korpuse, part korpust)

  1. (kielitiede) korpus
    Vana kirjakeele korpus – Vanhan kirjakielen korpus

Taivutus[muokkaa]

Lähteet[muokkaa]

  • Eesti õigekeelsussõnaraamat : ÕS 2013 / toimetanud Tiiu Erelt ; koostanud Tiiu Erelt, Tiina Leemets, Sirje Mäearu, Maire Raadik ; Eesti Keele Instituut. Tallinn : Eesti Keele Sihtasutus, 2013.
Verkkoversio: ÕS 2013