korpi

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Redirect arrow without text.svg
Katso myös: Korpi


Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

korpi (7-E)

  1. suotyyppi, jolla kasvaa puita, enimmäkseen kuusta ja koivua
  2. (arkikieltä) syrjäseutu, alue joka on kaukana tiheämmästä asutuksesta
    muuttaa asumaan korpeen
    asua keskellä korpea

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi korpi korvet
genetiivi korven korpien
partitiivi korpea korpia
akkusatiivi korpi;
korven
korvet
sisäpaikallissijat
inessiivi korvessa korvissa
elatiivi korvesta korvista
illatiivi korpeen korpiin
ulkopaikallissijat
adessiivi korvella korvilla
ablatiivi korvelta korvilta
allatiivi korvelle korville
muut sijamuodot
essiivi korpena korpina
translatiivi korveksi korviksi
abessiivi korvetta korvitta
instruktiivi korvin
komitatiivi korpine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

kangaskorpi, korpihotelli, korpi-imarre, korpikansa, korpikuusi, korpilaki, korpilakko, korpimaa, korpimaisema, korpimetsä, korpimetso, korpiniitty, korpipaatsama, korpiroju, korpisärki, korpisoturi, korpisuo, korpitaipale, korpitaival, korpivaellus, lehtokorpi, lettokorpi, nevakorpi, ruohokorpi

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • korpi Kielitoimiston sanakirjassa
  • korpi Tieteen termipankissa