korpi
 |
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]- suotyyppi, jolla kasvaa puita, enimmäkseen kuusta ja koivua
- (arkikieltä) syrjäseutu, alue joka on kaukana tiheämmästä asutuksesta
- muuttaa asumaan korpeen
- asua korvessa
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈkorpi/
- tavutus: kor‧pi
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | korpi | korvet |
| genetiivi | korven | korpien (korpein) |
| partitiivi | korpea | korpia |
| akkusatiivi | korpi; korven |
korvet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | korvessa | korvissa |
| elatiivi | korvesta | korvista |
| illatiivi | korpeen | korpiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | korvella | korvilla |
| ablatiivi | korvelta | korvilta |
| allatiivi | korvelle | korville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | korpena | korpina |
| translatiivi | korveksi | korviksi |
| abessiivi | korvetta | korvitta |
| instruktiivi | – | korvin |
| komitatiivi | – | korpine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | korve- | |
| vahva vartalo | korpe- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
[muokkaa]1. suotyyppi, jolla kasvaa puita, enimmäkseen kuusta ja koivua
|
2. syrjäseutu, korpi, takahikiä, perähikiä
|
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]kangaskorpi, korpihotelli, korpi-imarre, korpikansa, korpikuusi, korpilaki, korpilakko, korpimaa, korpimaisema, korpimetso, korpimetsä, korpiniitty, korpipaatsama, korpiroju, korpisieppari, korpisoturi, korpisuo, korpisärki, korpitaipale, korpitaival, korpivaellus, lehtokorpi, lettokorpi, nevakorpi, ruohokorpi
Muut
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]Serbia
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]korpi